Suomalainen muotoilu nousi 1950-luvulla maailmanmaineeseen Milanon triennaaleissa saatujen voittojen siivittämänä. Myös suomalaisen tapettisuunnittelun historiassa 1950–1960-luku oli merkittävää aikaa: tuotanto oli laajaa ja tehtaiden järjestämien suunnittelukilpailujen kautta saatiin useilta nimekkäiltä suomalaismuotoilijoilta raikkaita tapettikuoseja, jotka veivät kodinsisustusta rohkeasti uusille urille. Toisin kuin monet muut saman aikakauden suomalaisen muotoilun ikonit, kuten taidelasi ja -keramiikka, tapetit olivat edullista ja kaikkien ulottuvilla olevaa taideteollisuutta: todellista arjen designia.

Useat tapettikuoseja suunnitelleet nuoren polven muotoilijat olivat tunnettuja muilta taideteollisuuden aloilta: mm. keraamikot Birger Kaipiainen ja Rut Bryk, kalustemuotoilijat Ilmari ja Annikki Tapiovaara sekä Olof Ottelin, graafikko Erik Bruun, valaisinmuotoilijat Yki Nummi ja Lisa Johansson-Pape, muotoilijat Bertel Gardberg, Börje Rajalin, Tapio Wirkkala, Antti ja Vuokko Nurmesniemi, Jukka Pellinen ja Eero Rislakki.

Lukuisat tunnetut muotoilijat suunnittelivat tapettimalleja Pihlgren ja Ritolalle 1950-luvulla.


1950- ja 1960-luvun designertapettimallit heijastelivat uutta, eteenpäin katsovaa muotoiluasennetta: kuvioissa suosittiin yksinkertaisia ruutuja, raitoja, tyyliteltyjä orgaanisia muotoja ja kasviaiheita sekä geometriaa. Suunnittelijat ottivat vaikutteita aikakauden kuvataiteesta, painokankaista, graafisesta suunnittelusta sekä muiden pohjoismaiden tapettitehtaiden malleista.

Nykyisin 1950-luvun suomalaisia muotoilijatapetteja on tuotannossa enää Pihlgren ja Ritolan tehtaalla, jonka taiteilijatapettimallisto koostuu suurelta osin 1958 järjestetyssä mallisuunnittelukilpailussa menestyneistä töistä. Mallistossa on lisäksi Ritva Kronlundin 1960–70-luvuilla suunnittelemia luontoaiheisia tapetteja.


Ostoskorisi on tyhjä

# Hit enter to search or ESC to close